Oletko varma, että kellarisi WC-pytty tai lattiakaivo padotuskorkeuden yläpuolella? Jos et niin asia on syytä selvittää.

Sauvolaisissa kiinteistöissä tapahtuu vuosittain viemäritulvien aiheuttamia vesivahinkoja. Esimerkiksi poikkeuksellisen kovan rankkasateen aikana viemäriverkosto täyttyy sadevesistä, jolloin veden pinta nousee viemäriverkostossa. Tätä ilmiötä kutsutaan viemärin padotukseksi. Vahinkojen välttämiseksi LVI-suunnittelija arvioi kiinteistölle kiinteistökohtaisen padotuskorkeuden, jonka vesilaitos tarkastaa ja määrittää lopullisen jäteveden padotuskorkeuden liitoskohdassa. Toimitusehdoissa on mainittu vähimmäisvaatimus, padotuskorkeudelle on 1000 mm.

Mikäli kiinteistön viemäröintipisteitä, kuten WC-pyttyjä tai lattiakaivoja, on sijoitettu kellaritiloihin kiinteistölle määritetyn padotuskorkeuden alapuolelle, viemäritulvan riski on olemassa. Viemäritulvan aikana jätevesi voi nousta kiinteistön lattiakaivoista tai muista viemäröintipisteistä aiheuttaen usein todella kalliin vahingon irtaimistolle ja tiloille.

Viemärilaitteiden sijoitus ja suojaus

Uusissa kiinteistöissä viemärilaitteiden sijoittaminen padotuskorkeuden alapuolelle on Ympäristöministeriön rakentamismääräysten mukaan Suomessa kielletty, ellei kiinteistö rakenna pumppauskaivoa jätevesilleen. Vanhoissa kiinteistöissä saneerauksen yhteydessä vesilaitos on hyväksynyt välttäväksi ratkaisuksi käsikäyttöisen venttiilin, jonka voi sulkea, jos lattiakaivoista alkaa nousta viemärivettä. Tällaisissa venttiileissä on kuitenkin ongelmansa: niitä ei aina ehdi sulkea ennen kuin vahinko on jo tapahtunut, tai niihin voi alkaa muodostua sakkaa, jonka kertyessä viemäri tukkeutuu.

Kuka korvaa?

Mikäli kiinteistön viemäröintipisteet on rakennettu määräysten vastaisesti padotuskorkeuden alapuolelle, on vaikeaa löytää ulkopuolista korvaajaa vahingoille. Vakuutusyhtiöt vaativat yleensä, että viemäripisteet on sijoitettu padotuskorkeuden yläpuolelle ja että ne ovat asianmukaisesti rakennettu, suojattu ja huollettu. Myöskään vesilaitos ei ole korvausvelvollinen tällaisissa tapauksissa. Korvauksia on haettu vesilaitoksilta eri oikeusasteita myöden, mutta ratkaisu on aina kallistunut asukkaan itsensä korvattavaksi. Kiinteistön on katsottu olevan myötävaikuttaja vahingon synnyssä, jos viemäripisteitä on padotuskorkeuden alapuolella. Paras ratkaisu olemassa olevan tilanteen korjaamiseksi on se, että kaikki kiinteistön jätevedet pumpataan, jolloin takaisinvirtaus estyy kokonaan takaiskuventtiilin avulla.

Miten tulvariskiä voi ehkäistä?

1. Käänny alan yksityisen LVI-suunnittelijan puoleen. LVI-suunnittelija voi kartoittaa kiinteistön riskin viemäritulvan varalta ja suunnitella toimenpiteet sen korjaamiseksi. LVI-suunnittelija tekee suunnitelman padotuskorkeudeksi ja tarkastuttaa suunnitelman vesilaitoksella, joka määrittää lopullisen padotuskorkeuden liitoskohdassa. 

2. Huolehdi kiinteistösi putkien kunnosta. Yleisen viemäritulvatilanteen lisäksi kiinteistön omat, vanhat viemäriputket voivat aiheuttaa tulvariskin tukkeutuessaan. Kiinteistön vesi- ja viemärijohdot olisikin syytä uusia keskimäärin 40 vuoden välein, sillä tätä vanhemmilla viemäreillä ja vesijohtoputkilla rikkoutumisen todennäköisyydet yleensä kasvavat. Sauvossa viemäri- ja vesijohtoputket ovat kiinteistön omaisuutta kadulla kulkevasta runkolinjasta kiinteistölle saakka. Runkolinjan ja kiinteistön vesimittarin välisen vesijohto-osuuden korjaustöitä saa tehdä Sauvossa ainoastaan Sauvon Vesihuolto tai valtuutettu urakoitsija.